Petri Räihä: "hyvinvointia ei rakenneta vasta sitten, kun palveluita tarvitaan"

KD:n aluevaltuutettu Petri Räihä otti kantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan. Räihä piti kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron Keski-Suomen aluevaltuustossa tiistaina 29. syyskuuta 2026.

Lue puheenvuoro alta tai katso kokoustallenne hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaks.fi.

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on laaja kokonaisuus, joka ohjaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä Keski-Suomessa. Siihen liittyvät myös lasten ja nuorten sekä ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevat suunnitelmat.

Meidän ryhmämme näkökulmasta tärkeä lähtökohta on se, että hyvinvointia ei rakenneta vasta silloin, kun ihminen tarvitsee paljon palveluja. Sitä rakennetaan paljon aikaisemmin – ihmisen omassa arjessa, yhteisöissä ja ennaltaehkäisyllä.

Tämä näkyy hyvin ikääntyneiden kohdalla. Suunnitelmassa nostetaan esiin esimerkiksi toimintakyky, kaatumisten ehkäisy, turvallinen asuminen sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Näillä voidaan vaikuttaa siihen, että ihminen pystyy asumaan kotona ja elämään mahdollisimman omannäköistä elämää.

Myös HYTE-kerroin tekee ennaltaehkäisevän työn merkitystä näkyväksi. Se on osa hyvinvointialueiden rahoitusta ja yksi pitkän aikavälin seurannan välineistä.

Erityisesti haluamme nostaa esiin mielen hyvinvoinnin. Sitä on tärkeää vahvistaa erityisesti lasten, nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Suunnitelmassa korostuvat hyvinvointiuhkien varhainen tunnistaminen, arjen tuki, nuorten elämänhallinta ja osallisuus.

Mielen haasteisiin pitäisi voida saada riittävän varhaista tukea myös ilman diagnoosia, sujuvasti ja ihmisläheisesti. Vaikeissa tilanteissa tarvitaan lisäksi toimivat turvasuunnitelmat ja palveluketjut.

Samalla meidän on huolehdittava ihmisen omasta toimijuudesta. Vammaisten ihmisten kohdalla meidän on pidettävä huolta siitä, ettei palvelujen ensisijaisuus tarkoita palvelujen väliinputoamista. Ihmisen pitää saada tarvitsemansa tuki itsenäiseen elämään, osallisuuteen ja yhdenvertaiseen arkeen.

Yksi konkreettinen kehittämiskohde on palveluihin ohjautuminen ja niistä viestiminen. Asiakkaan pitäisi helposti tietää, mihin ottaa yhteyttä, mistä apua saa ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Asiakkuuskertomuksessa juuri tiedon saatavuus, ymmärrettävyys ja palveluprosessien läpinäkyvyys nousevat esiin.

Tämä korostuu myös ikääntyneiden asumispalveluissa. Pitkät odotusajat asumispalveluihin, erityisesti yhteisöllisen asumisen osalta, ovat asia, johon meidän on löydettävä ratkaisuja. Jos ihmiselle on arvioitu ja myönnetty palvelu, sen pitää myös tosiasiassa toteutua ilman aiheetonta viivytystä. Eduskunnan oikeusasiamies on korostanut tätä ja todennut, että myönnetty sosiaalipalvelu tulee järjestää ilman aiheetonta viivytystä. Kuten meidän ryhmästämme Marika jo täällä aiemmin totesi.

Meidän ryhmämme mielestä palvelujen muutoksia pitää arvioida myös ihmisen näkökulmasta. Lapsivaikutusten arvioinnin rinnalla olisi tärkeää vahvistaa ikävaikutusten arviointia: miten muutos vaikuttaa esimerkiksi ikääntyneen palvelujen saavutettavuuteen, liikkumiseen ja asumiseen – ja toimivatko esteettömyys ja turvalliset asumisratkaisut käytännössä myös asukkaiden itsensä näkökulmasta?

Tätä arviointia ja seurantaa voitaisiin tehdä esimerkiksi kuulemalla vaikuttamistoimielimiä, keräämällä palautetta suoraan ikääntyneiltä ja tekemällä suunnitelluista muutoksista etukäteisselvityksiä – myös tekoälyä hyödyntäen. Näin vaikutuksia voitaisiin tunnistaa jo ennen päätöksiä eikä vasta sitten, kun ongelmat näkyvät ihmisten arjessa.

Lopulta kysymys on yksinkertainen: saammeko tämän suunnitelman ja kaiken käytettävissä olevan tiedon palvelemaan sitä, että ihminen saa oikeaa tukea oikeaan aikaan?

Tätä suuntaa meidän ryhmämme haluaa olla rakentamassa."

Petri Räihä, aluevaltuutettu (kd), Keski-Suomi